Saumuri tutuksi?

Lapset saivat jouluna todella ihania paketteja ja tänä jouluna myös minä kiljuin innosta. Minun eka oma saumurini. 

Singerin 14SH700 saumuri ei päätynyt pakettiin täysin yllätyksenä vaan ennen joulua luin paljon erilaisista saumureista. Sattumoisin tämä oli hinnaltaan semmoinen, että sen tohti lahjaksi toivoa. Lisäksi uskalsin valita singerin saumurin, koska ompelukonekin on samaa merkkiä. Se mikä tuli yllätyksenä oli aloittamisen vaikeus. 

Olen viimeksi surautellut saumurilla yläasteella, joten päällisin puolin käyttö oli tiedossa. Avasin innokkaasti ohjekirjan lukeakseni varmuuden vuoksi ohjeet ennen ekaa surautusta. Liekö flunssan sumentamat aivot vai mikä, mutta minua kammostutti ohjekirjan pitkät nimet eri ompeleille. Kuten esimerkiksi nelilankainen joustava simultaanitikki. Järkyttyneenä luin koko ohjekirjan ja kiitin hiljaa mielessäni, että olen aikaisemmin käyttänyt saumuria. Muuten olisin ollut aika ulapalla koko ohjekirjasta.

Yläasteella opettaja ei tietenkään opettanut sitä hyödyllisintä asiaa saumurista eli langoittaminen, joka tuli tietysti ohjekirjassa vastaan melko nopeasti. Kätevänä vinkkinä valmiiksi langoitettuun koneeseen on helppo vaihtaa uuden langat ns. solmumenetelmällä. Katkaisen vanhat langat solmi uudet langat katkaistuihin kohtiin ja vedä uudet langat yksitellen koneen läpi. Muista kuitenkin leikata solmut pois ennen neuloja ja pujota sitten langat neulan silmästä.

Ainut ongelmahan on se, että jos onnistut vahingossa saamaan langat pois paikaltaan, jolloin joudun pujottamaan ne itse. Tietysti äitinä ei yksikään homma mene ilman keskeytyksiä, joten yhdessä vaiheessa jouduin laskemaan langanohjaintelineen alas. Kun palasin unohdin nostaa telineen takas ylös. Yksi malliompelu ja langat olivat poissa paikaltaan.

Langoittaminen on tietysti hyvä osata tehdä, joten pääsin seuraavaksi opettelemaan langoitusta, joka onnistui melko hyvin ompelukoneen opasteiden avulla. Koin hetkellistä riemua osaamisesta.

Sen jälkeen alkoi pitkä ja upottava suo. Kone ei suostunut tekemään kunnollista tikkiä. Ei vaikka pidin tunnollisesti ohjekirjaa vierelläni ja säädin lankojenkireyttä niin kuin siinä sanottiin. Siinä vaiheessa, kun viereeni alkoi kerääntyä iso kasa kokeiluriekaleita, mieheni uskalsi ehdottaa lankojen vaihtoa laadukkaampiin. Langat olivat jo postissa, mutta harmitti, etten saanut heti konetta toimimaan.

Lankojen vaihdon ja 26 kokeilun jälkeen sain parempaa jälkeä, jonka kirjasin ylös. Liitin esimerkkiin myös kokeiluompeleen. Näin pystyn jatkossa katsomaan mitä valintoja olen tehnyt.

Lopultakin pääsin tekemään jotain hauskaa. Tähtitrikoosta syntyi leggarit tyttärelle. Ompelu oli vihdoinkin helppoa, nopeaa ja siistiä. Miehenikin huokasi helpotuksesta, kun en enää huokaillut tympääntyneenä ja tytär oli iloissaan valmiista housuista.

Tarinan opetus: 

Joskus alku hankalaa, mutta sitkeys aina palkitaan.

Tsemppiä kaikkien touhuihin!!