Tämän piti olla iloinen tarina, siitä miten sain Singerin hyppytikin kuntoon, mutta niin ei käynytkään. Eräänä päivänä ommel alkoi olla harmillisen löysää ja kaksoisneulalla ompelu oli enää vain kaukainen haave.
Ensi töikseni puhdistin ja öljysin koneen. Ommel oli edelleen surkeaa eikä säädöt vaikuttaneet asiaan mitenkään. Tekemättömät vaatteet kasaantuivat ja hermot kiristyivät. Lopulta tajusin, etteivät langankiristimet toimineet.
Avasin koneen kokonaan. Tällöin uhkuin vielä itsevarmuutta ja toivetta siitä, että kohta ommellaan suu hymyssä. Pian kuitenkin huomasin myös ongelmia kankaan syötön kanssa.
Lopulta päädyin koneeni kanssa ammattikorjaajan luokse. Täältä sain murskaavan tuomion siitä, että koneeni ja minun viisi vuotinen matka on tiensä päässä.
Huone oli täynnä uusia ja käytettyjä koneita uudeksi kumppanikseni. Päädyin myyjän suosituksesta uuteen Janomeen.
Päivä meni hyppiessä ja näpertäessä uuden laitteen vuoksi. Miten paljon iloa voikaan toimiva kone tuoda tullessaan.
Tämä ns. joululahja tuli hiukan aikaisin, mutta ehdottomasti tarpeeseen. Toivon todella, että tämä kone on pidempiaikainen kaveri kuin edellinen.
Seuraavaksi varmaan tulee ihan valmiita ompeluitakin julkaistuksi, kun puitteet ovat taas kohdallaan.
Ihanan aurinkoista päivää kaikille!
